Antin blogi

judui ja tarinoi

Uusi vuosikymmen alkoi muutama päivä sitten. Mikään ei ole muuttunut. Kaikki tuntuu samanlaiselta kuin viime vuosikymmenellä. 

Tämäkin vuosikymmen tuo todennäköisesti mukanaan kaikenlaisia älyttömyyksiä yhteiskunnassa. Muistan lukeneeni että liikennemerkeistä aiotaan tehdä sukupuolineutraaleja. Tyhmyys on ainoa asia, mikä ei koskaan katoa. Muutenkin nykyään näyttää siltä, että liian monet aikuiset ihmiset ovat henkisesti kuin uhmaikäisiä pikkulapsia. Joillekin on myös jäänyt henkisesti pysyvä murrosikä.

Näyttää siltä, että maalaisjärki ja viisaus ovat kuolemassa sukupuuttoon. Järkeviä ihmisiä pidetään tylsinä fossiileina. Joskus tuntuu, että tarvittaisiin koko maailman laajuinen kriisi, jotta saataisiin palautettua tolkku yhteiskuntaan. Huonot olosuhteet pakottavat ihmiset työskentelemään yhdessä ja käyttämään maalaisjärkeään. 

Nimenomaan yhteisöllisyys on mahdollistanut ihmisen kehittymisen maapallon hallitsevaksi lajiksi. Nykyajan yksilökeskeisyys aiheuttaa monia ongelmia: syrjäytymistä, maalaisjärjen puutetta, yhteiskunnan totaalista rappiota jne.

Kun valta annetaan henkisesti lapsen tasolla oleville, seurauksena on yleensä katastrofi ja rappio. On kuitenkin syytä muistaa, että toivo ei koskaan kuole ja aina voi yrittää parantaa omia olosuhteitaan. Myös omaisiaan ja kavereitaan voi auttaa tarvittaessa.

Vuoden ensimmäinen teksti saattaa kuulostaa negatiiviselta, mutta muistakaa, että elämä ei ole aina pelkkää ruusuilla tanssia.

Eletään vuosikymmenen loppua. Kulunut vuosikymmen on ollut tapahtumarikas: Mörkö Anttilan voitto, Trumpin hölmöilyt, ilmastonmuutoksesta vaahtoava ruotsalainen teinityttö, Notre Damen palo jne. Tämä on myös yhden aikakauden loppu kun Matti Nykänen nukkui pois. Mutta turhat julkkikset ovat kuin rikkaruoho: kun yhden saa hävitettyä, toinen tulee tilalle.

Näyttää vahvasti siltä, että tuleva vuosikymmen ei ole sen parempi kuin tämäkään. Vähemmistöt kiihkoilevat, hölmöt poliiikot päästelevät suustaan sammakoita, feministit pahoittavat mielensä pikkuasioista, paperittomia maahanmuuttajia saapuu Eurooppaan ja joukko muita tapahtumia.

Allekirjoittanut uskoo kuitenkin, että 2020-luvulla tulee olemaan myös hyviä tapahtumia, mutta koska tulevaisuus on hypoteettinen, niitä ei voi ennustaa.

Nyt pitemmittä puheitta toivotan kaikille jotka tämän ovat lukeneet: Hyvää uutta vuotta 2020!

Kuukausiin en ole saanut aikaan mitään täällä Rahattomat Ry:n blogissa. Liekö syynä saamattomuus, henkilökohtaiset kiireet tai muut asiat? En edes itse tiedä miten asiat ovat menneet.

Ulkona maata peittää kevyt lumikerros. Lumi tulikin jo marraskuun näin marraskuun tienoilla. Tästä alkaakin matka kohti joulua. Sen huomaa joulumainoksista ja jouluun liittyvästä tavarasta eri kaupoista.

En aio kuvailla mennyttä syksyä tarkasti. Se oli lähinnä tyypillinen suomalainen syksy: vettä satoi paljon ja kadut olivat lehtien peitossa.

En taaskaan taida saada aikaan tämän pidempää tekstiä. Palataan asiaan myöhemmin.

Koko kesäkuun aikana en kirjoittanut yhtään mitään, kiitos henkilökohtaisten kiireiden. Kesäkuun sää oli pääasiassa hellettä viikosta toiseen. Tilanne on helpottanut näin heinäkuussa, kun sää on viilennyt. Asian tekee omituiseksi se, että yleensä tähän aikaan vuodesta pitäisi olla hellettä.

Kuten tavallista, allekirjoittanut kirjoittaa tavalliseen tapaansa erittäin epäsäännöllisesti. Pitäisi varmaan yrittää jatkossa kirjoittaa näitä blogitekstejä säännöllisemmin. Tälläkään kertaa ei synny kovin pitkää tekstiä.

 

Pitkään aikaan ei ole syntynyt blogitekstejä kiitos henkilökohtaisten kiireiden, joista en aio tässä kertoa tarkemmin. Joka tapauksessa eletään toukokuun loppua ja pian on taas kesä. Vuodesta 2019 on siis jo kulunut miltei puolet. Aika kuluu nopeammin kuin huomaakaan.

Sää on ollut melko vaihtelevaa viime viikkojen aikana aina kuumuudesta ukkoseen ja sateeseen. Voikukatkin ovat kukkineet, vaikka tavallisesti niiden pitäisi kukkia vasta kesäkuussa. Liekö tähänkin syynä ilmastonmuutos.

Tälläkin kertaa teksti jää melko lyhyeksi, mutta yritetään sitten paremmin seuraavalla kerralla.

 

Ei ole tullut kirjoitettua vähään aikaan tänne mitään. Maaliskuu meni ja huhtikuu alkoi lämpimässä säässä. Talvi on totisesti ohi. Maailmalla kouhuu: brexit Britanniassa, tulevat vaalit ja ihmisten heikentynyt moraali. Yhä useammin saa lukea iltapäivälehdistä yhä hölmömpiä uutisia. Etusivulle päätyvät useimmiten yhteiskunnan kannalta täysin merkityksettömät jutut.

Joskus miettii onko ihmiskunta menossa kohti tuhoaan. Tyhmyyden lisääntyessä viisaat ihmiset jäävät heidän varjoonsa. Tosin joskus luonto karsii pois tyhmiä ihmisiä. 

Tämänkertainen teksti jää lyhyeksi ideoiden puutteen takia, mutta katsotaan uudelleen sitten seuraavan kerran.

Viime päivinä sää on vaihdellut loskakelistä pakkaseen ja lumimyräkkään. Tienpinnat ovat olleet niin jäässä, että nastakengät ovat olleet tarpeen.

Koska helmikuu on edennyt jo yli puolenvälin, aletaan vähitellen mennä kohti kevättä. Saa nähdä tuleeko seuraavasta kesästä yhtä kuuma kuin viimevuotisesta.

Viime aikoina keskuudestamme ovat poistuneet kaksi legendaa: Matti Nykänen ja Olli Lindholm. Kun legendaarinen mäkikotka ja Yö-yhtyeen laulaja ovat poissa, Suomi tuntuu nyt jotenkin tyhjältä.

Ihmisen elämä on rajallinen, eikä kukaan ole kuolematon. Ihminen kuolee, mutta legendojen muistot jäävät elämään. On syytä muistaa, että kaikesta huolimatta Nykänenkin oli vain ihminen.

Allekirjoittaneen elämään Matti Nykäsen kuolema ei ole vaikuttanut mitenkään, vaikka hänkin asuu Jyväskylässä. Lepää rauhassa Matti Nykänen (1963-2019). Levätköön rauhassa myös Olli Lindholm (1964-2019). 

Mainittakoon vielä että keskuudestamme on poistunut vielä näyttelijälegenda Ismo Kallio. Hänet tunnettiin erityisesti Mauno Koivisto-imitaatioista ja häntä kutsuttiin lempinimellä "Vara-Manu." Allekirjoittanut tuntee hänet parhaiten lordi Stiltonin roolista Knalli ja sateenvarjo-kuunnelmasarjassa. Lepää rauhassa Ismo Kallio (1935-2019).

Koska tämänkertaisessa blogitekstissä puhuttiin paljon kuolemasta, se on poikkeuksellisen synkkä. Palataan kevyempiin tunnelmiin joku toinen kerta.

 

Allekirjoittanut palaa takaisin blogin kirjoittamiseen pitkän tauon jälkeen. Puolustukseksi voin sanoa, että viime syksy oli erittäin hektinen henkilökohtaisten kiireiden takia, joista en voi tässä tarkemmin kertoa. 

Viime joulu oli ensimmäinen uudessa kodissani. Joulu sujui melko tavallisesti. Uutenavuotena allekirjoittanut ei nähnyt raketteja kahdesta syystä: flunssa ja lumimyrsky. Näiden kahden seikan ansiosta vietin uudenvuoden sisätiloissa kotonani. Ehkä ensi vuonna asiat menevät paremmin.

Eletään vuoden 2019 tammikuuta. Näin vuoden alussa on vaikea ennustaa, mitä lähiaikoina tapahtuu, sillä tulevien tapahtuminen ennustaminen on melko mahdotonta. Vain menneet tapahtumat tiedetään ja tulevaisuus on hypoteettinen. 

Sää on ollut viime aikoina luminen, niinkuin yleensä Suomessa talvella. Se on hyvä, sillä viime vuosina jotkut talvet ovat jääneet vähälumisiksi.

Tässäpä pohdiskelua vuoden alkupuolelta. 

Viime aikoina blogitekstejä ei ole syntynyt lähinnä henkilökohtaisten kiireiden takia. Syksy on edennyt jo todella pitkälle, minkä näkee keltaisista ja punaisista puiden lehdistä. Joinakin aamuna on ollut maa kuuran peitossa. Talvea kohti mennään, mutta vain aika näyttää tuleeko talveksi lunta.

Viime päivinä mediassa on puitu ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Näyttää siltä, että asiasta vain puhutaan, mutta käytännön toimiin on vaikea ryhtyä. 

Koska allekirjoittanut ei ole pitkään aikaan tehnyt uusia blogitekstejä, tämänkertainen kirjoitus jää hieman lyhyeksi. Toivottavasti ensi kerralla syntyy enemmän tekstiä.

Viikkokausiin en ole kirjoittanut mitään blogitekstejä, joten korjataanpa asia tänään. Sää on ollut epävakaista ja sadetta on saatu vähintään joka toinen päivä. Maassamme vallitsee tyypillinen suomalainen syyssää. 

Viime aikoina uutisissa on puhuttu hirmumyrskyistä eri puolilla maailmaa. Ilmastonmuutos näkyy vuosi vuodelta yhä enemmän. Luonto on ihmistä mahtavampi. Ihmisen kunnioitus luontoa kohtaan tosin on joskus katoavaista, varsinkin niillä, joiden ego on suuri. 

Blogitekstit jäävät joskus lyhyiksi, mikä johtuu lähinnä inspiraation puutteesta. Toisinaan tekstiä syntyy kuin vettä vaan.

 

Elokuu on jo reilusti ylittänyt puolenvälin ja siitä on jäljellä vain vajaa kaksi viikkoa. Vähitellen saapuvan syksyn voi havaita viilenevästä ilmasta ja sadepäivistä. Oli suuri helpotus, että viikkoja jatkunut helle viimein loppui. Viime päivinä ei ole tapahtunut mitään merkittävää. 

Allekirjoitaneen asuinalueelle on viimein vedetty asfaltti tien päälle. Tämän ansiosta liikkuminen on helpottunut. Asfaltti on tällä hetkellä vain autotiessä. Oletettavasti kävelyteihin vedetään asfaltti vasta myöhemmin. Kankaan alue ei ole vielä täysin valmis, mutta siellä on jo paljon asukkaita.

Helle on viimeinkin päättymässä. Viikonlopun sateet toivat helpotusta pitkään jatkuneeseen kuumuuteen. Viileyden ansiosta ulkona oleskelu on nyt helpompaa.

Luonto on ihmistä mahtavampi, eikä sen voimia voi hallita. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät selvästi koko maailmassa. Nytkin Suomessa on havaittu haitallisia vieraslajeja, kuten gammayökkösiä. Niiden toukat ovat haitallisia kaalille ja herneille, sillä ne syövät kyseisiä ravintokasveja. Alunperin tätä lajia on tavattu vain etelässä, mutta kuumuuden myötä se on levinnyt tänne Suomeen saakka.

Allekirjoittanut on selviytynyt kuumuudesta suhteellisen hyvin. Yksi hyvä keino on pitää sälekaihtimet tai vaihtehtoisesti verhot kiinni päiväsaikaan. Ikkunat on kannattaa avata vasta auringon laskettua. Nämä neuvot tosin pätevät vain hellesäähän. Pilvisinä ja viileinä päivinä voi toki tuulettaa myös päiväsaikaan ja pitää verhoja auki.

Eletään jo elokuun puoltaväliä ja vähitellen kesä vaihtuu syksyksi.

Eilen allekirjoittanut pääsi työporukan mukana retkelle Laukaaseen. Samalla reissulla haettiin tietokone Väentuvasta ja käytiin nauttimassa jäätelöt Koskikahvilassa.

Koskikahvilassa allekirjoittaneelle tapahtui Deja-vu-ilmiö. Allekirjoittanut on vieraillut samassa paikassa jo aiemmin. Seitsemän vuotta sitten vuonna 2011 allekirjoittanut oli Äänekoskella Keitele-jazz-tapahtumassa sukulaisten kanssa. Keikan jälkeen allekirjoittanut oli matkalla kotiin heidän kanssaan, kun puhkesi kova ukonilma. Pysähdyttiin odottamaan myrskyn laantumista juuri tuohon Koskikahvilaan. Muistan kuinka silloin kosken yläpuolella välähti suuri monihaarainen salama.

Retken lopuksi kävimme katsomassa Kuusankoskea. Makkaraa ei voitu paistaa metsäpalovaaran takia. Joka tapauksessa päivä oli erittäin mielenkiintoinen.

Viime torstaina 19. heinäkuuta allekirjoittanut pääsi mukaan kesäteatterireissulle Korpilahteen. Esityksen nimi oli Sydänkohtauksia. Jos nyt ollaan rehellisiä, teatteriesitys ei herättänyt mitään tunteita allekirjoittaneessa. Se ei naurattanut tai itkettänyt. Se oli melko keskinkertainen esitys. 

Voin kyllä antaa anteeksi sillä perusteella, että näyttelijät olivat harrastelijoita. Ainakin pääsi sinä päivänä pois Jyväskylästä.

Jo pari viikkoa on ollut erittäin helteistä. Kuumuuden takia allekirjoittanut ei ole jaksanut ulkona juuri mitään. Hän on oleskellut sisätiloissa ja pitänyt sälekaihtimet kiinni estääkseen asuntoa kuumenemasta. Toivottavasti sää viilenee lähiaikoina.

Allekirjoittaneelle on sattunut omituisia tapauksia viime aikoina. Kelalta tulleen kirjeen mukaan allekirjoittanut on avoliitossa, vaikka hän ei sitä ole. Oudointa on se, ettei allekirjoittanut edes tunne toista osapuolta. Toivottavasti kaavakkeiden täyttämisen myötä asia selviää. Viime viikonloppuna allekirjoittanut kävi katsomassa uuden Jurassic World-elokuvan. Blogissa ei varsinaisesti arvostella leffoja, mutta suosittelen vahvasti leffaa kaikille Jurassic Park-sarjan faneille.

Joskus on vaikea keksiä mistä kirjoittaa. Siksi blogitekstejä ilmestyy harvakseltaan.

On ollut sen verran kiirettä, etten ole ehtinyt kirjoittaa blogiin. Viime aikoina on riittänyt kaikenlaisia hommia, kuten töitä toimistolla, allekirjoittaneen vierailu Ränssin kievarissa ja arjen kiireet. Joskus on vaikea keksiä kirjoitettavaa blogiin, mutta yritän parhaani. Viime aikoina on ollut kovin kuumaa, mutta onneksi Jäämereltä on lähiaikoina tulossa kylmää ilmaa. Se tuo helpotusta Suomen helteiin.

Vuoden 2018 toukokuu on ollut poikkeuksellisen lämmin. En muista että aiempina vuosina olisi ollut näin lämmintä tähän aikaan. Tavallisesti toukokuussa olisi viileämpää. Tämä kaikki saattaa johtua ilmastonmuutoksesta. Onneksi allekirjoittaneen asuntoa varjostaa vastapäisen rapun seinä. 

Äitienpäivänä allekirjoittanut kävi ihailemassa Tourujokea äidin kanssa. Joen rannalla seisoessa voisi kuvitella olevansa maalla. Illuusio haihtuu, kun katsoo taakseen ja näkee puolivalmiin asuinalueen ja Kankaan paperitehtaan purkutyömaan. Se ei kuitenkaan ole huono juttu. Kunhan Kankaan alue joskus valmistuu lopullisesti, siitä voi tulla hieno paikka.

Allekirjoittanut ei ole ennättänyt kirjoittaa vähään aikaan. Korjataanpa asia samantien. Kevät etenee ja ulkona on lämmintä. Talvi on totisesti ohi. Rahattomat Ry:n toimistossa on nyt todella monta kaveria töissä. Tänään ei kirjoittamisesta oikein tule mitään, mutta yritetäänpä huomenna uudestaan.

Vappu ja synttärit on juhlittu ja nyt takaisin sorvin ääreen. Viime aikoina ei ole tapahtunut mitään merkittävää lukuunottamatta allekirjoittaneen syntymäpäivää. Tämänkertainen kirjoitus jää lyhyeksi, sillä aihetta on vaikea keksiä. Yritetään palata asiaan paremmin ensi kerralla.

Allekirjoittanut täytti tänään 27 vuotta. Siitä voi laskea minä vuonna hän on syntynyt. Koska syntymäpäivä osuu vapunaatolle, juhlia tuleekin sitten kaksinverroin. Seuraavana päivänä on edessä tutut vapun kuviot, kuten vappumarssi, siman juonti, munkkien syöminen ja kaupungilla hengaaminen. Synttärilahjaksi sain rahaa, mikä on varsin järkevää. Sen ansiosta voin myöhemmin päättää, mitä ostan itselleni. Syntymäpäivästä huolimatta allekirjoittanut ei jaksa juhlia, sillä hiljattain tapahtunut muutto vei suurimman osan voimista. Tänään on vaikea keksiä kirjoitettavaa tähän blogiin, mutta palataan asiaan vapun jälkeen. 

Tänään on keskiviikko, 25. huhtikuuta vuonna 2018 ja aloitan blogin kirjoittamisen. Alun pienten ongelmien jälkeen pääsin kirjoittamisen makuun. Rahattomat ry on tuonut allekirjoittaneen päiviin mielekästä tekemistä, kuten sarjakuvan piirtämistä yhdistyksen lehteen. Tänään aloitan bloggaamisen ja tämä on myös ensimmäinen blogitekstini.

Tämä sivusto käyttää evästeitä, jotka edesauttavat sivuston toimivuutta ja selailukokemusta.
Tallennamme evästeisiin mm. mitä olet tehnyt sivustollamme vierailusi aikana, kuten
millä sivuilla olet käynyt ja mahdolliset kirjautumistiedot (keskustelupalsta). Hyväksyt evästeiden tallentamisen jatkamalla sivuston selaamista.